Meillä on kaikkiaan seitsemän kissaa, joista tulevaisuudessa toivottavasti Neppis Pennelssön on eurooppalainen kasvatuskissa ja loput leikattuja: ruskea burma Naukka, lapsikullan ylioppilaslahja norjalainen metsäkissa Jamppa sekä kasvatuksesta eläkkeelle jääneet Muru, Tirppa, Kertsi ja Hilma. Vallu muutti ystävättäreni luo koska elämä Tirpan kanssa ei kertakaikkiaan sujunut. Lisäksi sijoituskodeissaan asuvat sinikilpikonna Nemi (Vinhaviiksen Hitsinpimpula EUR g), kilpikonnatabby Eddie (Vinhaviiksen Satalasissa EUR f 22) ja nuori polvi cremetäplikäs Näpsy (Vinhaviiksen Vähänksihana EUR e 24) sekä punatabby Eppu (Vinhaviiksen Soittakaa Paranoid! EUR d 22).

Tirppa, IC FI*Pikku-Piun Quutar, on väriltään kilpikonnaruskeatabby (EUR f 22) ja se on syntynyt 18.9.2009. Se tuli meille tyttäreni 18-vuotislahjana. Olemme käyneet Tirpan kanssa näyttelyissä vaihtelevalla menestyksellä ja elokuun alussa 2012 se valmistui Tallinnassa International Championiksi. Eurooppalaisten erikoisnäyttelyssä myöhemmin elokuussa se yllättäen oli rodun paras naaras eli Breed BIS, vihdoinkin tuomaritkin ymmärsivät miten hieno kissa se on ;-)

Tirppa on kaikin puolin mainio otus, sylissä se ei pitkään viihdy mutta rapsutuksia ja huomiota se tarvitsee runsain mitoin. Se on erityisen taitava ottamaan koppeja: kun sille heittää lelun, se hyppää korkealle ja nappaa saaliin ilmasta käpäliinsä ja pudotessaan alas siirtää sen salamannopeasti suuhunsa. Noutoleikitkin ovat sen mieleen, toisinaan se tuo heitetyn lelun takaisin monta kertaa. Ja kissamaiseen tyyliin sitä ei tietenkään toisinaan kiinnosta koko homma alkuunkaan.

Ensimmäiset pentunsa, Pikku-Piun V-pentueen, Tirppa sai 31.10.2011 ja pennuista meille jäi Kerttu, Pikku-Piun Vastakarva. Toiset pennut syntyivät Vinhaviiksen kissalaan 30.1.2013 ja niistä kotiin jäi sinikilpikonnatäplikäs Hilma, FI*Vinhaviiksen Tehotassu. Nyt Tirppa on leikattu ja se viettää ansaittuja eläkepäiviä kotona, näyttelymatkat on unohdettu ankaran matkapahoinvoinnin vuoksi.

Lisää kuvia Tirpasta löytyy galleriasta

Kerttu, CH FI*Pikku-Piun Vastakarva, on nyt steriloitu ja se on jo rauhoittunut huomattavasti. Alun perin se rekisteröitiin cremetäplikkääksi mutta geenitestissä Kertsi paljastui yksiväriseksi (EUR e). Geneettisesti yksivärisillä punaisilla ja cremeillä kissoilla haamukuviot ovat usein näkyvissä ja pennuista voi olla vaikea sanoa, ovatko ne kuviokissoja vai eivät. Onneksi nykyisin asia on helppo selvittää geenitestillä.

Luonteeltaan Kerttu on hyvin itsenäinen, se puuhailee omiaan ja leikkii muiden kissojen kanssa. Yönsä sen nukkuu sängyn jalkopäässä ja aamuisin sitä täytyy silittää hurjasti ja matkalla makuuhuoneesta alakertaan se pyörii jaloissa kuin väkkärä. Ja tietenkin ruoka-aikaan henkilökunta on tärkeä, se kerjää ruokaa vetoavasti ja esiintyy kuin ei olisi saanut mitään syötävää päiväkausiin.

Kertsi on varsinainen drama queen ja säikäyttää henkilökunnan usein huutamalla kuin olisi henki lähdössä. Eihän Kertsillä mitään oikeaa hätää ole, se vain ei juuri silloin halua leikkiä Jampan kanssa ja ilmoittaa tämän niin että varmasti kuuluu.

Kertsi sai pentuja 14.11.2013 ja se oli niin uhrautuvainen emo, että alkuun sille piti tarjoilla ruoka pentulaatikkoon kun se ei malttanut olla pentujen luota poissa hetkeäkään. Se oli myös hyvin huolissaan kun pennut lähtivät liikkeelle, onneksi se pikku hiljaa rauhoittui ja pikkukissat saivat alkaa tutustua ympäristöönsä.

Lisää kuvia Kertsistä on galleriassa

Naukka, PR FIN*Almond's Upside Down, on unelmieni täyttymys, olen pikkutytöstä lähtien halunnut saada oman ruskean burman (BUR n). Aivan suunnitelmien mukaan homma ei sujunut sillä Naukka valitsi tyttäreni emännäkseen. Minua on koulutettava ja opastettava kovasti kun en tunnu millään ymmärtävän, miten burmien kanssa eletään. Naukka tarvitsee Hyvin Paljon huomiota ja jos jaloissa pyöriminen, kovaääninen naukuminen tai taulujen kolistelu ei auta se hyppää olkapäälle, ja silloin sen huomaa varmasti huolimatonkin henkilökunta. Naukka on kaikkien kaveri ja muista kissoista se pitää huolta jatkuvasti. Se itse ei väsy mutta hoidettavat tuskastuvat ennen pitkää ja ottavat etäisyyttä, onneksi kissoja on useampia niin Naukalla riittää hoivattavia.

Naukka ottaa yleisönsä kiepsahtamalla selälleen ja sitten sitä täytyy rapsuttaa ja rapsuttaa ja rapsuttaa...

Kissat ovat uteliaita ja niiden on päästävä tutkimaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat, ja niinpä ennen pyykkikoneen tai kuivausrummun käynnistämistä meillä lasketaan kissat hyvin huolellisesti.

Lisää kuvia Naukasta on galleriassa

Kisi sairastui vakavasti ja 25.2.2020 se pääsi kissojen taivaaseen.

Lisää kuvia Kisistä on galleriassa

Tyttäreni oli ihaillut kissalehtien kansikuvissa loistanutta norjalaista metsäkissaa Tähtitassun Vintiötä ja ylioppilaslahjatilaus tehtiin saman tien kun kuulimme näyttelyssä kasvattajalta, että Vintiön pennut olivat juuri syntyneet. Kasvattaja toi aikanaan Jampan, PR FI*Tähtitassun Joiku, meille ja pentu asettui taloksi muina miehinä, ikään kuin se ei olisi koskaan muualla ollutkaan. Ensin Tirppa adoptoi sen ja hoiti sitä kuin omaa pentuaan ja sitten Naukka otti kasvatusvastuun. Kisi huolehti kurinpidosta, se piti uuden tulokkaan ojennuksessa eikä antanut pojan pomottaa. Jamppa syntyi 10.3.2011 se on väriltään ruskeatäplikäs valkoisella, NFO n 09 24.

Jamppa kasvoi nopeasti ja leikit alkavat olla todella vauhdikkaita, selvisi mm. että verhonipsut eivät jaksa kantaa sekä norskipoikaa että verhoja, kun Jamppa jatkoi kiipeämistä täyttä vauhtia kiipeilypuusta verhoihin, alas tulivat sekä kissa että verhot. Vanhemmatkin kissat innostuvat mukaan Jampan leikkeihin ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Pientä vahinkoakin syntyy kun reilut kuusi kiloa elämäniloa singahtaa liikkeelle, lähtökuopat jäävät näkyviin tai vauhti ei aina pysähdy ajoissa.

Karvanlähtökin sai Jampan myötä aivan uudet ulottuvuudet, lähes päivittäisestä kampaamisesta huolimatta pitkiä kissankarvoja on joka paikassa. Parasta on tietenkin se, että kissoja on monen värisiä niin että karvat näkyvät varmasti kaikenvärisissä vaatteissa :-)

Lisää kuvia Jampasta on galleriassa

Vallu, Valchiria v. Tabbygaard, on ulkomaanvahvistuksemme Sveitsistä Tabbygaardin kissalasta. Vallu on tuonut pienen ulkomaisen tuulahduksen suomalaiseen eurooppalaiskasvatukseen ja se on neljän pentueen isä, viimeiset pennut syntyivät maaliskuun lopussa 2014. Vallun väri on cremetäplikäs, EUR e 24 ja se on syntynyt 5.7.2012. Vallu leikattiin helmikuussa 2014 ja nyt alkavat viimeisetkin machomiehen elkeet olla unohtuneet. Kesäkuun alussa 2014 Vallu muutti ystävättäreni luo koska yhteiselo Tirpan kanssa ei kertakaikkiaan sujunut. Onneksi saan käydä katsomassa poikia aina kun ikävä vaatii.

Hilma Hipsu Hiipula, GIC FI*Vinhaviiksen Tehotassu, jäi kotiin Tirpan toisesta ja viimeisestä pentueesta, joka syntyi 30.1.2013. Sinikilpikonnatäplikäs tyttö on herttainen otus ja sillä on upea paksu turkki. Sen ilme on aivan erilainen kuin emollaan, sillä on selkeästi isänsä suvun piirteitä. Tuntuu että se on hiukan rauhallisempikin kuin Tirppa mutta kyllä siitäkin vauhtia löytyy. Hipsu sai ensimmäiset pentunsa maaliskuussa 2014 ja toiset syyskuussa 2015. Hilma on leikattu ja se viettää kotona paksuja kissanpäiviä.

Lisää kuvia Hilmasta on galleriassa

Muru Murulainen, FI*Vinhaviiksen Murunen on Hilman tyttären tytär. Pentueeseen syntyi 3.11.2015 vain yksi pentu ja se on niin suloinen ettei sen myyminen ollut mitenkään mahdollista. Niinpä Muru muutti tänne ja toivottavasti siitä tulee kasvatukseen soveltuva kun se kasvaa isoksi. Murun luonne on aivan valloittava, se on tavattoman seurallinen, kehrää sylissä kovalla äänellä ja työntää sievän nenänsä ihan joka paikkaan.

Murusta on lisää kuvia galleriassa